Haikeutta ilmassa

Pennut täyttivät tänään 7 viikkoa ja se tietysti tarkoittaa sitä, että niiden on aika jatkaa eteenpäin ja uusiin koteihin. Toisaalta on hurjan haikeaa päästää niitä pois, mutta toisaalta taas alkaa jo huomata, että tässä iässä ne alkavat jo tarvita yksilöllistä huomiota ja opettelua arjen asioihin.

Pentujen kanssa olemme käyneet autoajeluilla ja ihanilla metsäretkillä. Paikassa kuin paikassa ne alkavat heti rohkeasti tutkimaan paikkoja ja tutustumaan uusiin ihimisiin. Kaikki lukuisat meillä käyneet vieraat ovat kyllä saaneet sydin täydeltä pentuja Ja pennut ovat saaneet hyödyllistä sosiaalistumisharjoitusta.

Koirien kanssa elämää niille on opettanut meillä Molly-mummi, joka on myös hoitanut ja pessyt pentuja. Uni (1v) on riehunut pentujen kanssa ja antanut niiden purra korviaan ja häntäänsä, joskus vähän liikaakin. Hippie on komennellut pentuja, muttei sitten kuitenkaan ole ollut ihan tosissaan ja senhän nuo pikkuisetkin tietävät, eivätkä ihan ekoista murinoista uskokaan. Ja kaikkein tärkein on tietysti ollut Hile-äiti, joka kärsivällisesti ja huolellisesti ja ensiluokkaisesti hoiti pentunsa, parempaa äitiä ei kyllä olisi voinut olla

Tänään otimme lopultakin profiilikuvia pennuista. Tosin Särmä ja Paavo eivät millään meinanneet pysyä paikoillaan niiden seisontakuvat eivät ole niin hyvät kuin pennut itse ovat. Minttu taas poseerasi kauniisti ja kiltisti.